maanantai 2. tammikuuta 2017

Muita kuulumisia viime vuodelta

Yritetään aloittaa uusi vuosi reippaasti muistelemalla viime vuoden iloisempia tapahtumia.

Hienointa oli tietenkin se, että Melkoisen kennel sai ensimmäisen valionsa! Eikä vain "pelkän" valion, vaan kolminkertaisen valion. Melkoisen Super Salmiakki eli Reino jäljesti itsensä Suomen, Ruotsin ja Norjan (ja siten Pohjoismaiden) jälkivalioksi! Reinon omistaja Päivi todellakin innostui tästä lajista, niinkuin koiransakin. :) Päivi on puuhastellut muutakin Reinon kanssa, mm. PK-puolella, eli saa nähdä onko tulossa tuloksia muissakin lajeissa.

Reino kansikuvapoikana

Täytyihän sitä valioitumista juhliakin! ;) Tässä vaiheessa Reino oli vasta kahden maan valio.




Ansan kanssa aloitettiin keväällä kilpaileminen agilityssa. Ansa on niin kovin kiltti ja menee kyllä sinne minne käsketään, mutta vauhtia kaivattaisiin vähän lisää. Varsinkin kontakteilla tulee niitä ylimääräisiä sekunteja (puomi ja keinu jännittävät joskus edelleen), mutta voisi sitä juoksuvauhtiakin hieman lisätä. Harvemmin kai ohjaaja juoksee koiraa lujempaa agilityradalla...

Tässähän Ansalla on ihan hyvin vauhtia. Kuva: Sirpa Saari


Yksi LUVA Ansalle saatiin, hyppyradalta toki, kun ei ollut niitä kontaktiesteitä hidasteina. Pari todella harmittavaa yliaikanollaa tuli myös. Agirodussa kesäkuussa oli yhden tuomarin radoilla tosi kiltit ihanneajat, joihin Ansa pääsikin, mutta tietysti juuri noilta radoilta tuli ne vitoset. Niilläkin kuitenkin sijoituttiin hyvin (3. ja 4.), koska nollia ei siellä paljon näkynyt.

Agirodussa oltiin myös Labradorikerhon joukkueessa, sekä Ansan että Ihkun kanssa. Menestys ei ollut huima, mutta tosi kiva oli tavata muita agilitylabradoreja, koska täälläpäin en ole moisiin törmännyt.

Ansa agirodussa

Ihkun kanssa käytiin muutamissa epiksissä, joissa yleensä osallistuttiin medi-luokkaan, koska Ihkua ajoittain hirvitti korkeat esteet. Tämän takia ei virallisiin kisoihin asti ikinä sen kanssa päästy.

Ihku liitää

Ansan pennuilla on mennyt ihan mukavasti, tai ei ainakaan kasvattajatädin korviin ole kantautunut mitään ihmeempiä ongelmia. Terveinäkin ovat pääasiassa pysyneet, mitä nyt jotain korvien eritystä muutamalla. Upilla on pari hot spotia ollut. Pulmalla ei tietääkseni enää ole kohtauksia ollut. 


Luonnollisestikin Ihkun kuoleman jälkeen on mielessä käynyt pennun hankinta. Ei nyt ihan just, mutta ehkäpä kesällä, jos sopiva tulee vastaan. Ongelmana taas on, että mistä löytyisi sopiva, kun ei saisi olla ihan näyttis eikä myöskään ihan kovin käyttis. Nyt kun agility on valikoitunut mun lemppariharrastukseksi, ei tietenkään ole mitään järkeä edes harkita raskasta ja/tai lyhytjalkaista näyttelylinjaista. Toisaalta taas haluan, että koirani kuitenkin muistuttaa hyvinkin paljon labradoria, eli ihan vinttikoiramallinen käyttölinjainen ei oikein miellytä. Katsotaan, jos sopiva jostain löytyisi.

Näiden suunnitelmien myötä tietenkin tulee myös mahdolliseksi se, että Melkoisia pentuja sittenkin saataisiin aikaiseksi lähivuosien aikana. Toki voi käydä niin, että seuraavakaan koirani ei ole jalostukseen sopiva, mutta toivossa on hyvä elää. Ja on mulla vielä toinenkin suunnitelma pentuja koskien, mutta se on vielä niin vaiheessa, että ei siitä nyt enempää. ;)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti