lauantai 30. maaliskuuta 2013

Kadonnut vyötärö

Ansan ruokahalu on vähintäänkin ennallaan. Nyt aletaan siirtyä tavallisesta ruoasta tiineelle sopivaan ruokaan. Eilen Ansa tosin nautti mahan täydeltä erikoisherkkua --  hepan kakkaa... Yyh. Tämä runsaasti kuituja sisältävä päivällinen sai aikaan sen, että jouduin päästämään Ansan viime yönä kolme kertaa ulos.

Parin viime päivän aikana Ansan vyötärölinja on kadonnut. :) Kuvassa näkyy myös Ansan hassu tapa maata polvet ulospäin (tassut sojottaen kohti kainaloita).

31. vrk



Laitan vielä tähän yhden hassun kuvan, kun isäntä innostui kalansilmäobjektiivilla kuvailemaan.

Tuleva äiti on vähän väsynyt

torstai 28. maaliskuuta 2013

Pentujen ihailua...

Piti vähän käydä vielä ultraamassa Ansan masua, kun nyt oli jo "virallinen" päiväkin siihen ylittynyt (tänään 29. vrk). Ihan reippaan kokoinen pentue sieltä näyttäisi olevan tulossa. :)

Ei ihan vielä muistuta pentua, mutta pian... 

Ansan pahoinvointi on jo hellittänyt, vain muutaman päivän se kesti. Nyt on taas oma nälkäinen itsensä. Agilitytreeneissä tällä viikolla meni aluksi ihan reippaasti, mutta sitten taisi vähän väsähtää. Sama homma, kun käytiin Peto-ystävän kanssa lenkillä; ei enää ihan niin villinä riehuttu kuin yleensä. Vielä ensi viikolla ajattelin agilityssa käydä, lähinnä mennä vähän keppejä tms. Sitten Ansa jääköön mammalomalle.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Aamupahoinvointia

No niin, heti kun pääsin mainostamasta, ettei ole mitään pahoinvointia ollut, niin tänä aamuna jäi ruoka syömättä. Siis oma ruoka; kyllä vauvan puuronjämät kelpasi. ;) Iltaruoka meni kuitenkin reippaasti.

Lenkillä paistoi kaunis ilta-aurinko, joten otettiin vähän valokuvia. Tiineys ei tietenkään näy vielä päällepäin, ja itse asiassa Ansa näyttää aiempaakin hoikemmalta, kun vatsalinjassa on lovi karvojen ajelun jäljiltä (ultraa varten ajeltiin)!

Ansa 25. vrk

torstai 21. maaliskuuta 2013

Paksuna

Ansa on ultrattu eilen tiineeksi! Oikeasti oli vähän liian aikaista vielä ultrailla, mutta en malttanut odottaa kauempaa. Kyllä siellä useampi pennunalku näkyi, mutta mitään varsinaisia lukemia ei uskalla sanoa, varsinkaan kun oli näin varhainen ultra. Tarkka lukumäärä selviää sitten röntgenissä loppuraskaudessa.

Pentukyselyiden tulva on yllättänyt. Varsinkin narttupennuista on ollut kova kysyntä. Kaikille halukkaille ei valitettavasti tule pentuja riittämään. :(

Ansa on ollut normaalia rauhallisempi kotosalla, mutta agilityradalla löytyi kyllä vauhtia tällä ja viime viikolla. Ruokahalu on ollut normaalia parempi (Ansa on alkanut "muistuttelemaan" ruoka-ajoistaan, mitä ei ole ennen tehnyt), eli mitään pahoinvointeja ei todellakaan ole ollut havaittavissa. ;)

Tuleva äiti harjoittelee vauvanhoitoa tällaisella vähäkarvaisella versiolla.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kissoja ja antibioottia

Ansan juoksuvuoto loppui maanantaina, mutta samantien alkoi toisenlainen, vähän epäilyttävän näköinen vuoto. Perjantaina tehtiin ultraäänitutkimus, jossa merkkejä kohtutulehduksesta ei onneksi todettu. Papa-näytteessä nähtiin tulehdukseen viittaavia muutoksia. Ansa on nyt varmuuden vuoksi antibioottikuurilla, vaikka vuoto vähenikin selvästi viikon loppua kohti. Kyseessä on ilmeisesti lievä emätintulehdus, joita joskus astutuksen jälkeen nähdään. Tällä ei pitäisi onneksi olla mitään merkitystä mahdollisten pentujen kannalta. :)

Kyläilimme nyt viikonloppuna kahden kissanomistajaperheen luona. Odotin kiinnostuneena mitä Ansa kissoista tykkäisi. Uteliaana Ansaa töllistelevät kisut olivat mitä ilmeisemmin aikas pelottavia. :D  Ansa tuijotti takaisin silmät suurina ja murisi vähän, mutta käänsi sitten päänsä pois tai tuli meidän luoksemme turvaan moisilta pedoilta. Kun menin itse kissaa silittämään, olisi Ansakin uskaltautunut lähempää tuttavuutta tekemään, mutta kissa pörhistyi siinä vaiheessa, enkä viitsinyt Ansaa likelle päästää. Minkäänlaisia jahtaamisaikomuksia se ei missään vaiheessa osoittanut, ja hyvä niin!

Keskiviikon agilitytreenit menivät aika lailla penkin alle, kun Ansan meno oli tasoa täi tervassa... Ei ole ikinä aiemmin ollut noin nihkeätä meininkiä. Ehkä hormonaalista tai siitä tulehduksesta johtuvaa? Toivottavasti ensi kerralla reippaampi vauhti. Kovin montaa kertaa ei enää ehditäkään käydä, jos Ansa tiineeksi osoittautuu. Vielä pitää puolisentoista viikkoa jaksaa odottaa ultraa...

Hyvä mieli tuli uusinta Labradorilehteä lukiessa. Siellä oli tilastoitu siitosurosten jälkeläisten terveyttä, ja Ansan sulhon Pikin jälkikasvu oli lonkka- ja kyynärtilastoissa aivan huippuluokkaa. Lisäksi Ansan isän (Miltra's Captain Morgan) jälkeläisten lonkkatulokset olivat huiman hyvät. Toivottavasti nämä erinomaiset geenit siirtyvät Ansankin pentuihin. :)