maanantai 17. joulukuuta 2012

Silmätarkastuksessa ja osteopaatilla

Ansa ja Armi kävivät 4.12. virallisessa silmätarkastuksessa, josta molemmille terveen paperit. :)

Viime perjantaina käytiin vihdoin Ansan kanssa osteopaatilla. Jo lähes vuoden ajan on pitänyt mennä, mutta eläimiä hoitavia osteopaatteja on Suomessa vähän, ja kun itse on niin kovin aikaansaapa, niin aika se vierähti... Syy ajan varaamiseen oli Ansan takapään vinous, joka huomattiin sen ollessa reilu puolivuotias. Nuorempana sen takajalkojen asennot ja liikkeet olivat hyvät ja suorat, mutta noin kuuden kuukauden iässä lähinnä oikea jalka alkoi kääntyä polvesta ulospäin varsinkin liikkeessä. Lisäksi maatessa "virallisessa asennossa" Ansan takajalat olivat epäsymmetrisesti (polvet "eri korkeudella"). Armin hieroja vilkaisi Ansaa noin vuosi sitten ja suositteli osteopaattia. Epäiltiin, että takapäähän olisi tullut jokin trauma silloin pentuna, mistä vinous olisi aiheutunut. Myös virallisissa lonkkakuvissa näkyy lantiossa muuttunut kohta, jota ei näy vielä puolivuotiaana otetuissa välikuvissa.

Osteopaatti totesi heti takapään epäsymmetrian ja huomattiin, että Ansa aristi selvästi oikeanpuoleisen lonkan alueen koskemista. Ristiluun alueella tuntui epätasapainoa, ja takapään vaiva oli vaikuttanut myös etupään symmetriaan. Osteopaatti epäili myös, että kaiken takana olisi jonkinlainen trauma, isku takapäähän oikealle puolelle. Manipulaatio tuntui helpottavan, koska lopuksi aristusta ei enää juurikaan ollut. Osteopaatti oli sitä mieltä, että yksi käsittelykerta voi hyvinkin riittää, koska Ansa tuntui vastaavan hoitoon hyvin, mutta käski ottaa yhteyttä alkuvuodesta, jos vaivaa vielä on. Loppuvuosi pidetään vapaata agilitysta yms.Toivottavasti Ansasta tulee nyt symmetrinen! :)

Agilityssa ollaan käyty kerran viikossa koko syksyn ajan. Pari kuukautta sitten Ansa putosi puomilta (ei onneksi sattunut) ja pelästyi niin, että kontaktiesteet olivat sen jälkeen SUURI KAMMOTUS. Onneksi Ansa luottaa emäntäänsä niin paljon, että kannustamalla ja vieressä tukemalla pelosta päästiin pikkuhiljaa pois ja toissa viikolla viimein Ansa meni koko puomin juoksemalla reippaasti. :)  Lisäksi se yllätti kiipeämällä A-esteen sujuvasti, kun ei aiemmin halunnut koskea siihen pitkällä tikullakaan! Kouluttajakin äimisteli leuka lattiassa, kun radan loppuun laitettu A ylitettiin kuin tuosta vaan. Mahtava tunne huomata, että Ansa oli täysin toipunut pelästyksestään. Muutenkin agility on muuttunut sujuvammaksi, ja Ansa ohjautuu koko ajan paremmin. Vauhtiakin on tullut lisää estevarmuuden myötä. Sitten joskus vielä kisataan...

Ansa oli ilmoitettu ryhmänäyttelyyn 6.12., mutta koska se tiputti marraskuussa kaikki karvansa, ei kehdattu mennä näytille. Ilmoitin sen tammikuun Turun näyttelyyn; komeetahan se on mennä oikein kansainväliseen näyttelyyn tän meidän tähden kanssa. ;)  Vähintään EH:n kun sille haluaisin ennen kuin niitä pentuja ehkä tulee...

Näytelmiin? Ai mää vai?