lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kissoja ja antibioottia

Ansan juoksuvuoto loppui maanantaina, mutta samantien alkoi toisenlainen, vähän epäilyttävän näköinen vuoto. Perjantaina tehtiin ultraäänitutkimus, jossa merkkejä kohtutulehduksesta ei onneksi todettu. Papa-näytteessä nähtiin tulehdukseen viittaavia muutoksia. Ansa on nyt varmuuden vuoksi antibioottikuurilla, vaikka vuoto vähenikin selvästi viikon loppua kohti. Kyseessä on ilmeisesti lievä emätintulehdus, joita joskus astutuksen jälkeen nähdään. Tällä ei pitäisi onneksi olla mitään merkitystä mahdollisten pentujen kannalta. :)

Kyläilimme nyt viikonloppuna kahden kissanomistajaperheen luona. Odotin kiinnostuneena mitä Ansa kissoista tykkäisi. Uteliaana Ansaa töllistelevät kisut olivat mitä ilmeisemmin aikas pelottavia. :D  Ansa tuijotti takaisin silmät suurina ja murisi vähän, mutta käänsi sitten päänsä pois tai tuli meidän luoksemme turvaan moisilta pedoilta. Kun menin itse kissaa silittämään, olisi Ansakin uskaltautunut lähempää tuttavuutta tekemään, mutta kissa pörhistyi siinä vaiheessa, enkä viitsinyt Ansaa likelle päästää. Minkäänlaisia jahtaamisaikomuksia se ei missään vaiheessa osoittanut, ja hyvä niin!

Keskiviikon agilitytreenit menivät aika lailla penkin alle, kun Ansan meno oli tasoa täi tervassa... Ei ole ikinä aiemmin ollut noin nihkeätä meininkiä. Ehkä hormonaalista tai siitä tulehduksesta johtuvaa? Toivottavasti ensi kerralla reippaampi vauhti. Kovin montaa kertaa ei enää ehditäkään käydä, jos Ansa tiineeksi osoittautuu. Vielä pitää puolisentoista viikkoa jaksaa odottaa ultraa...

Hyvä mieli tuli uusinta Labradorilehteä lukiessa. Siellä oli tilastoitu siitosurosten jälkeläisten terveyttä, ja Ansan sulhon Pikin jälkikasvu oli lonkka- ja kyynärtilastoissa aivan huippuluokkaa. Lisäksi Ansan isän (Miltra's Captain Morgan) jälkeläisten lonkkatulokset olivat huiman hyvät. Toivottavasti nämä erinomaiset geenit siirtyvät Ansankin pentuihin. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti